keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Hypittiin, himmailtiin ja kadottiin näkyvistä

Lapselle unohtui koodata ruskeat posket...
Viikonlopun kuvia päivittyy galleriaan!

Meidän ensimmäiset SM-kisat ovat siis menneet. Itsehän en ole edes turistina käynyt arvokisoissa, joten hienointa luonnollisesti oli kokea ne maailman parhaan Islan kanssa. Ouluun matkattiin Siilakin ja Bjanktonin kanssa jo torstaina, ja se päivä vietettiin sheltti-ihmisten keskellä uusiin koiriin ja ihmisiin tutustuen. Illalla (pitkälle venyneen illan takia oikeastaan yöllä...) suuntasimme majapaikkaamme Oulunsaloon, jossa Isla onkin useamman kerran vieraillut ja nyt Banjokin pääsi isäänsä tutustumaan.

Perjantaina olin itse vain kisaturistina ja otin tehtäväkseni tuttujen koirien sekä shelttien kuvaamisen. Hirveä määrä niitä kuvia tulikin, vain osan jaksoi käsitellä! Kisapaikka oli mukava ja hyvin järjestelty, pohjan totesin hyväksi jo perjantaina. 


Lauantaina sitten päästiin tositoimiin PoKSin medijoukkueen ankkureina. Joukkueella oli kaksi nollaa ja yksi 10,jotain, eli tulos oli varma ja Islalla vain mahdollisuus parantaa sitä. 

Rata oli kiva, ja kontaktivitonen saatiin aikaiseksi. Jostain syystä Isla tuli alastulon vain yhdellä laukka-askeleella, mitä se ei aiemmin ole harrastanut. Kerta se on ensimmäinenkin, ja toki se tehdään SM-kisoissa! Puomin ja keinun alastulot taas himmailtiin, joten niitä pitää alkaa työstämään. Mutta aivan sama, rata oli muuten tosi hieno ja nopea: etenemän laskin vähän päälle 4,5 ja jäätiin alle sekunti oikeasti nopeiden koirien ajoista. Tajuttoman hienoa! Isla paransi siis joukkueemme tulosta, ja lopulta päädyimmekin sijalle 11. Ei saa yhtään ajatella nyt sitä, että ilman kontaktivirhettä oltaisi oltu pronssilla...

© Laura Pitkänen

Sunnuntain karsintarata oli sitten Jan Egil Eiden suunnittelema hyppyrata. Olin varautunut pahempaankin, vaikka esteeltä 14 eteenpäin ohjaus tuotti päänvaivaa. Päätin ottaa siinä pari riskiä, mutta muualla niitä ei tarvinnut, koska rata oli aika perus ohjaamista vaan. Joo, tämä oli minun päätelmäni, mutta Islahan luonnollisesti päätti toisin!
Isla on aina ollut vähän liiankin hyppyhakuinen koira ja olen tiedostanut sen ohjausvalinnoissani. No, en todellakaan tiennyt sen olevan niin hyppyhakuinen, että numeron 10 jälkeen se hakisi hypyn keppien sijaan! Ei käynyt edes mielessäkään. No, siihen hyllytettiin ja mahdollisuudet finaaliin menivät siinä, mutta se ei yhtään haitannut. Nimittäin rata oli tosi sujuva ja Isla ei yhtään kysellyt lopun ohjauksiani! Viimeiseen putkeen lähettäessä pysäytin itse liikkeen, joten siitä ei jaksa edes välittää, mutta kokonaisuutena rata on varmaan yksi meidän parhaista kisaradoista ikinä. Ei pitkiä kaarroksia ja hyvät linjat esteille ilman ylimääräisiä pyörimisiä. Jes!


Kokonaisuudessaan siis erittäin onnistunut reissu, ensi vuonna uudestaan! Kisapaikan lelutarjonta meinasi sekoittaa pienen Islan pään, mutta päädyimme pelkän häkin karva-alustan sekä kotikatsomon sponsoroimien Fitdog-jauheiden ostoon. Onneksi Riima ei ollut mukana, se ainakin olisi vaatinut ihanaa Ke-hua itselleen :D

Isla jää nyt ansaitulle agilitytauolle. Vietetään kesä lenkkeillen ja ehkä muutamia kontaktitreenejä tehden, seuraavat kisat suunnitteilla sitten elokuun alkuun. Riima pääsee ensi viikolla Pro Perrolle valmennusryhmätreeniin ensimmäistä kertaa, ja sieltä lähdetään hakemaan vinkkejä juoksukontaktien opetukseen. Tämä tuleekin olemaan pienen ensimmäinen agivalkka, jännittävää!

© Elsi Pulli

1 kommentti:

  1. Vau! Paljon onnea hyvin menneistä kisoista. Olipa kivat videot. -Maikku

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kaikki kommentit tarkistetaan roskapostin vuoksi, jonka jälkeen ne julkaistaan.