tiistai 23. joulukuuta 2014

Vuosittainen tavoitekatsaus


Nyt taitaa olla aika vuosittaiselle tilannekatsaukselle. Vuosi 2014 on ollut varmasti merkittävin näistä koiraisista vuosistani, niin paljon sen aikana on ehtinyt tapahtua. Koko vuotta on rytmittänyt Islan pentuprojekti, joka on tietenkin päällimmäsenä mieleen jäänyt asia tästä vuodesta. Ehkä tärkeimmät asiat voisi kerrata kronologisessa järjestyksessä!

Vuoden alussa pentuprojekti sai merkittävän käänteen, kun uroksenvaihdos lyötiin lukkoon. Helmikuussa Isla kävi silmäpeilissä, ja puhtaiden papereiden kanssa jäätiin odottamaan juoksua, jota neitikoira venyttikin pari kuukautta.
Maaliskuussa Isla palkittiin seuramme vuoden agilitykoiraksi, agilitytulokkaaksi ja pääsi se tiukassa kamppailussa Shetlanninlammaskoirat ry:n agilitytulokaskisassa viidennelle sijalle. Huhtikuussa Isla aloitti juoksun, ja toukokuun alussa se kisasi viimeiset agilitystarttinsa ja jäi puolen vuoden agilitytauolle.
Toukokuussa Isla astutettiin onnistuneesti, kesäkuun puolivälissä pieniä sheltinpoikasia ultrattiin 6-8 kappaletta. Heinäkuussa pitkääkin pidemmän odotuksen ja valvottujen öiden jälkeen syntyi seitsemän shelttilapsosta, joista yksi oli jo syntyessään kuollut. Pennut kasvoivat hyvin ja tasaisesti kehittyen aivan ihaniksi pieniksi koiriksi.

Ei vuoteen pelkkiä positiivisia asioita mahtunut. Heinäkuussa Caran selkä kuvattiin, ja silloin todellakin huomasin tiedon lisäävän tuskaa: Caran jääminen vanhempieni luokse kotikoiraksi, agilitypelleilyn lopettaminen sen kanssa ja jatkuva tarkkailu lenkeillä, sisällä, ihan kaikkialla, eivät todellakaan ole olleet helpoimpia asioita käsitellä. Siihen hetkeen asti omistin kaksi papereilla täysin tervettä koiraa ja luulin itseäni harvinaisen onnekkaaksi sheltinomistajaksi.

Vaan kyllä Caran selkäkuvistakin hyvää seurasi: Pienen koirani tarinaa jaettiin ympäri sosiaalista mediaa saaden eri rotujen ihmiset tajuamaan, kuinka tärkeitä luustokuvat todella ovat. Selkäkuvien määrä lisääntyi, mikä on vain positiivista. Jokaisen kasvattini omistaja sai kuulla, miksi kannattaa kuvauttaa "normaaleiden" kuvattavien lisäksi selkä, ja jokainen heistä lupautui sen tekemään omalle pennulleen. Ihan pienillä asioilla on joskus suuri merkitys.

Loppuvuodesta me ollaan vain treenailtu ja juostu pari kertaa kisoissa. Niin, ja käytiin me rally-tokoilemassakin yhden hyväksytyn tuloksen verran! Kolmen vuoden (!) yrityksen jälkeen Carakin sai paikan luonnetestiin pistein 70 ja laukausvarma.

Yksi vuoden tavoitteisiin totaalisesti kuulumaton asia tapahtui myös, nimittäin Riima. Riima kuului vuoden 2015 tai 2016 tavoitteisiin, mutta joskus asiat vaan eivät mene niin kuin on suunniteltu. Se ei ihan täytä kriteereitäni "trikkinarttu, tuonti ulkomailta", mutta hieno pentu se silti on. Äärettömän hauska, hieman kieroutuneen manulaishuumorin perinyt kaveri, joka on tähän mennessä täyttänyt kaikki odotukseni. Ei siis mikään huonoin valinta.


TAVOITTEET VUODELLE 2014

CARA
  • terveenä pysyminen ihan ykkösenä
  • turkin pysyminen kohtuullisena ja hyvälaatuisena, myös kesällä
  • muutama verijälki kesällä
  • sterilointi
  • (luonnetesti)
ISLA
  • pentuprojektin onnistuminen
  • nopeampi A-esteen alasmeno --> juoksu-A?
  • keppikulmien hiomista, itsenäiset kepit
  • niistot ja päällejuoksut varmoiksi
  • vähän lisää röyhkeyttä radalle!
Niin. Caran osalta tavoitteet eivät täyttyneet, selkäongelmat näin ykkösenä. Turkki pysyi kesään asti kohtuullisena, kunnes se taas räjähti järkyttäväksi ja koiralla oli kuuma. Mahan ajelu ei tuntunut riittävän, mutta kesä sinniteltiin silti furminoidulla turkilla. Ja talveksi Cara meni taas pudottamaan sen. Noh, pitää katsoa uudestaan ensi kesänä. Sterilointi sitten ensi vuonna, kunhan juoksut loppuvat ja ehtii vähän pikkukoiran hormonitoiminta tasoittua!

Islan kohdalla keppejä treenataan edelleen itsenäisiksi, vaikka hyvät ne on jo. Agilityn osalta tämä vuosi meni pentuprojektin kanssa, mutta ensi vuonna sitten ollaan taas mukana sen lajin piireissä!


Ehkä sitä uskaltaa jotain ensi vuonnakin tavoitella, että edes jotain saadaan aikaiseksi. Terveenä pysyminen ja ylipäätään elämästä nauttiminen on kaikilla ihan ykkösjuttu, mutta pistetään jotain pientä omaakin jokaiselle!

Ensi vuonna toimin seurassamme agilityn kouluttajana tavoitteellisten kisaavien/kisoihin tähtäävien ryhmässä, omat tavoitteet voin asettaa siis muiden koirakoiden kehittämiseen!

TAVOITTEET VUODELLE 2015

CARA
  • sterilointi
  • sopivan varhaiseläkelajin löytyminen -> rally-toko?

ISLA
  • kunto takaisin samaksi, mikä ennen pentuja
  • kepit täysin itsenäisiksi
  • SM-nollat ensi vuodelle kasaan näin varovaisena toiveena :)

RIIMA
  • kurssipaikka tokon alkeisiin tai junnuagiin
  • luustokuvat
  • agilityn maailmaan tutustuminen -> ehkä mölleihin?
  • muutama näyttely ilman sen suurempia tulostavoitteita

Ehkä siinä on tarpeeksi. Tehdään kaikkea mitä vaan kyetään!

Ei muuta kun hauskaa joulunaikaa ja paljon onnistumisen hetkiä ensi vuodelle! Kiitos kaikille ihanille ihmisille, jotka tästä vuodesta niin hienon ja ainutlaatuisen tekivät. Ihan erityisesti Liisalle, Valtterille, Lauralle, Henrille, Erikalle, Annalle ja Riitalle - miten onnellinen olenkaan teistä jokaisesta, siitä, että Islan ihanat pennut saivat arvoisensa ihmiset itselleen ♥

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi! Kaikki kommentit tarkistetaan roskapostin vuoksi, jonka jälkeen ne julkaistaan.