sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Kasvatteja, spitzejä ja juoksukontakteja

Lähdettiin tuossa viime viikon perjantaina Helsinkiin Islan ja Riiman kanssa. Matka oli hurjan mielenkiintoinen lähinnä täynnä energiaa olevan pennun vuoksi, Isla nyt tapansa mukaan oli maailman helpoin matkustaja. Caralla todettiin tiistaina suolistotulehdus, jonka se taas näytti vasta tulehduksen ollessa pidemmällä. Taas. Saattoi olla stressiperäistä, sillä muutenkin on stressivatsa, joten hyvä vaan, että se sai hermolomansa juuri tähän paikkaan... Onneksi Cara alkaa jo vähitellen hyväksyä Riiman olemassaolon eikä enää kiinnitä pomppivaan pentuun pahemmin huomiota!

Lemmikkivaunu oli vaihtunut aiemmin tilavasta vaunusta pieneen koppiin ja on varmaan sanomattakin selvää, että sen ollessa täysi ei kenelläkään ole kivaa. Me saatiin matkustuskumppaniksi kissa, iso sellainen. Isla, joka ei ole aiemmin tehnyt suurempaa tuttavuutta kissoihin, sai uuden ystävän tästä mustasta karvakasasta. Riima keskittyi kissan sijaan luutarjoiluun, joka olikin erittäin toimiva: kolme puruluuta neljän ja puolen tunnin matkalle luulisi olevan riittävästi alle nelikiloiselle koiranpennulle. Osan matkasta pentu onnekseni nukkui, ja vaikka se jo tuntia ennen Pasilaa ilmoitti pissahädästä, malttoi fiksu pentu pidättää perille asti. Jes!


Matkamme ensimmäinen pysähdys oli Pasilassa, jossa Liisa olikin jo meitä odottamassa. Aika pian olimme suunnistaneet itsemme Malminkartanoon Banjon luokse. Banjo tunnisti pentujen maagiset kutsusanat kuukauden takaa, ja voi miten se olikaan iloinen pentu päästessään moikkaamaan meitä :') Ihan ei päästy saman vuorokauden puolella nukkumaan, ja yllättävän hyvin pennut malttoivat nukkua koko yön. Riima ja Banjo nukkuivat Liisan huoneessa portin takana, Isla taas kanssani olohuoneessa, joten onnistuin välttämään pentujen yöbiletyksen neljän aikoihin. Ei sillä, että muutenkaan siihen olisin herännyt, kahdeksan viikkoa pentujen vieressä nukkuneena siihen ehti tottua paremmin kuin hyvin!


Lauantaina suunnistimme jo aamupäivästä Kirkkonummen Luomaan. Navigaattori ohjasi meidän lopulta oikeaan paikkaan, ja löysimme hassujen tornitalojen seasta oikean parkkipaikan, josta sitten Kajsa koirineen onnistui meidät löytämään. Hyvä lenkkiseura taattu!

Isla löysi uuden leikkikaverin, Mazy yhdeksän kuukautta. Tuima ei ihan voinut käsittää, miksi Isla meni hänen mahtavan seuransa vaihtamaan pikkusiskoonsa, mutta onneksi Tuimakin hyväksyttiin leikkeihin mukaan. Riima ja Banjo olivat myös tosi reippaita uusien koirien kanssa, vaikka Banjoa välillä hirvittikin päin juoksevat ja pienen shelttipennun jyräävät koirat. 


Viiden aikoihin Malminkartanoon saapui myös Aiko palvelijansa Annan ja kaverinsa Lunan kera. Ihan ensimmäinen reaktio siitä oli "Isla!", nimittäin sen samanlainen hauki-katse paistoi läpi jopa ilman tan-merkkejä. Alunperin sunnuntaille suunniteltu pentuetapaaminen vaihtuikin lauantain leffailtaan, ja ulkoleikit hoidettiin sitten jo sunnuntaina aamulla. Harmikseni Fitz joutui jäämään kotiin kennelyskää sairastamaan, joten se ei päässyt sisaruksiensa kanssa leikkimään. Fitz säästyi onneksi rajulta yskältä, ja on nyt paljon parempana.

Illalla mittasin pennut, eli vaikka mittaustapa oli se epäluotettava cd-levyn ja kynän viritelmä, on kolme kuudesta mitasta ainakin samalta mittaajalta, eli jollain tapaa vertailukelpoiset. Minun mittaamat tulokset olivat Riima 29 cm, Banjo 28,5 cm ja Aiko hurjat 31 cm. Omistajiensa mittaamat pennut taas olivat kolmen kuukauden iässä Zelda 29,5 cm, Åke 29,5 cm ja Fitz 30 cm. En kyllä olisi uskonut, että jätti-Plankton voisi jossain vaiheessa olla pentueen pienin! :D Kaikki ovat ainakin toistaiseksi sen kokosia, että niistä hyviä medikoiria kasvaisi. Hampaat alkavat jo heilua, ja purennat vieläkin kaikilla ok.


Sunnuntaina pentujen kuvailun jälkeen sanoimme Annalle koirineen heipat ja lähdimme Liisan kanssa kohti Viikkiä. Isla riemastui jo löytäessään oman ikkunansa ja vielä enemmän se innostui Medyan näkemisestä!

Petran luona ollessa Riima näki ainakin paljon ihmisiä, hevosia, erinäköisiä ja -kokoisia koiria, skeittilautoja, yliopiston sekä bussin ruuhka-aikana. Viikissä vietettiin aikaa tiistaihin asti, josta matka jatkui Helsingin päärautatieasemalle. Luulisi pennun nähneen nyt paljon eri asioita!


Rautatieasemalla meitä sitten olikin vastassa Reetta naaliensa kanssa. Riima näki paljon superkivoja ihmisiä ja se olisi tahtonut moikata niistä ihan jokaista. Onneksi sillä oli heijastinliivi päällä, niin ihmiset näkivät poukkoilevan pennun hyvissä ajoin ennen törmäystä... Vaikka se kulkikin lyhyellä hihnalla, niin lyhytkin hihna on Riimasta tarpeeksi pitkä leikkikavereiden etsimiseen.

Terassikoira Rii rautatieasemalla!
Naaliporukka siis tuli jälleen tulevaan kotikaupunkiinsa Joensuuhun lomailemaan, ja kylläpä viikko menikin nopeasti! Ehdittiin tehdä vaikka mitä ja nähdä vaikka ketä, mutta silti päivät loppuivat kesken. Taaskaan ei ehditty tokoilla. Ensi kerralla sitten!

Lumo-mittelspitz otettiin heti mukaan merlekaksikon touhuihin, ja porukalla olikin koko viikon ihan omat bileensä. Erityisesti iltaisin. Cara ja Taika-kleini taas keskittyivät lähinnä kerjäämispuoleen niin ruuan kuin rapsutuksienkin suhteen. Lenkeillä ne kulkivat kahdestaan muun porukan perässä kiinnittämättä mitään huomiota ympäristöönsä. Ne on kyllä hassuja koiria!
Tänään saatoimme naalitiimin junaan ja syysloma olikin sitten siinä. Pyhitin koko viikon lomailulle, ja ensi viikko mennään parin sivun bilsakertauksella. Päätin silti täyttää viimeisen vapaailtani, tiistain Sari Vähäniityn treeneillä. Pääsin myös mukaan Jenna Caloanderin koulutukseen, joten tulevan kisakauden tavoitteet kyllä ovat muutakin kuin melkein nollaratoja!



Isla on tosiaan saanut tehdä jotain agilityyn liittyvää viiden viikon ajan kerran viikossa. Rimakorkeuden olen nostanut nyt 25 cm ja seassa on ollut yksittäisiä 30 cm rimojakin. Keppejä se on tehnyt ihan yksittäisiä kertoja, yleensä puolikkaita, ja kontakteja nyt kolmella edellisellä kerralla, keinua vain kerran. Fyssarilla se on käynyt nyt kahdesti, ja viime kerralla oli jo todella hyvässä lihaskunnossa. Tavoitteena olisi 15.11. kisat Kuopiossa, saa nähdä ehditäänkö kisakuntoon siihen mennessä, meillä kun ei kiire ole :)

Tämän vuoden tavoitteisiin kuului myös toimiva A:n alasmeno. Islahan on hiipinyt alasmenoa jo kauan, ja sitä olen yrittänyt saada nopeaksi monella tavalla. Totesin keväällä videoita katsoessa, että Islan pysähtyessä vauhdista alasmenokontaktille tärähdys etuosalle on aika suuri. Lopullinen diagnoosini ongelmalle olikin etuosan säästäminen, ja minusta olisi epäreilua vaatia koiralta sellaista, mikä ei sille itselle ole hyväksi, kun muitakin vaihtoehtoja on.

Nyt pentuprojektin jälkeen aloitettiin uusi projekti nimeltä juoksukontaktit. Alunperin ajattelin opettaa sellaiset boksilla, mutta sellaisen puutteessa tyydyin läpijuoksuttamiseen. Eikä se osoittautunutkaan huonoksi purkkaviritelmäksi! Isla on niin kuuliainen koira, ettei se ole (ainakaan vielä) kyseenalaistanut uutta kriteeriä kontaktilla. Etupalkan kanssa se kestää jo täysin liikkumiseni ja liikkumattomuuteni tehden täydellisen kahden laukka-askeleen alasmenon. Nyt A-este näyttää juuri siltä kuin haluankin. Vähitellen alan liittämään A:ta radalle ja sen jälkeen häivyttämään etupalkkaa. Tässä vielä videotodiste perjantain kontaktitreenistä, perässä myös tulevan agility-Riiman työskentelyä eli leikkimistä!


Ja loppuun vielä kaikista Islandereista 3kk-poseeraukset! Niistä ihan jokaikinen on hurjan hieno ja ihana. Erityisesti silmääni miellyttää Zelda, sillä on niin äitinsä rakenne, mikä ei ole lainkaan huono juttu :) Innolla odotan kaikkien kasvua ja kehitystä, sitten vielä sormet ja varpaat ristiin, että kasvaisivat fiksun kokoisiksi. Hyviä medikoiria niistä tällä hetkellä ennustaisin, mutta saa nähdä kuka kehittää hirveän kasvuspurtin ja kuka himmaa kasvua jo ihan kohta.

Riima 29 cm
Banjo 28,5 cm
Zelda 29,5 cm
Aiko 31 cm
Åke 29,5 cm
Fitz 30 cm

3 kommenttia:

  1. Mist tiiät et pääsit Jennan koulutukseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan vaan kysymällä, ja ihmehän tuo ois ollu ettei oltais mahduttu, kun heräsin klo 8.00 ilmoittamaan ;)

      Poista
  2. Hehe, onpas lapsilla pitkät koivet :D

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi! Kaikki kommentit tarkistetaan roskapostin vuoksi, jonka jälkeen ne julkaistaan.