torstai 17. lokakuuta 2013

Tampereen turistit

Vaaditaan ehkä jonkinasteista hulluutta lähteä ihan muuten vaan Joensuuhun tutustumaan tuntemattomaan shelttilaumaan. Vaan niin teki Reetta kera kleinspitzinsä, ja onnistuneet viisi päivää ovat taattu!


Vaikka Reetalle ei ollut koiranpentuja palluteltavana, keksittiin me paljon muuta tekemistä syysloman alkuun. Perjantaina vietettiin normaalia lukiolaisen arkea koulussani, jonka jälkeen olikin tosi hyvä idea valita kouluruokalan sijaan paikallista ruokaa kaupungilla. Soramontuista tuli Taika-kleinin ehdoton suosikki, joten siellä vierailtiin pariinkin otteeseen.

Lauantain agilitykisojen jälkeen kiirehdittiin "agility afterpartyihin" Islan kasvattajan luokse. Jälleen ilta kera halligallin, singstarin ja parhaan seuran! Tamperelaisturisti sopi hyvin joukkoon, vaikka vuorokausirytmissä olisi hieman parannettavaa ;)


Ja koska Reetta tuli tänne shelttielämää harjoittelemaan, pääsi hän myös trimmaamaan ihan oikeaa shelttiä. Olisi tosi kurja, jos oman koiran korvat olisivat hirveillä lommoilla ennen näyttelykehää, joten uhriksi joutui pääsi tällä kertaa Cara, jonka korvakarvoja olin kasvattanut ihan Reettaa varten. Esimerkin perässä Reetta suoriutui hyvin yhden korvan ja kahden jalan trimmaamisesta, eikä korvissa ollut kovin pahaa epätasaisuutta havaittavissa. Lupaavaa!

Viimeiset kaksi päivää menivätkin yllättävien päähänpistojen kanssa leikkiessä. Hei, tehdään heijastimia, nyt on pimeää! Ja sitten tehtiin heijastimia. Tokoilla meidän piti, mutta jätetään se sitten seuraavalle kerralle.

Tiimi viimeisen kerran rautatieasemalla

Sain myös vihdoinkin aikaiseksi hankkia Caralle uudet valjaat! Sillä on nyt nelisen vuotta ollut itse tekemäni nahkavaljaat, joissa käyttö alkaa vähitellen näkyä. Päädyin lopulta samanlaisiin valjaisiin kuin Islalla, mutta vaan kelta-oransseina. Näillä mennään nyt!

Sunnuntaina kylässä kävi myös etälaumanjäsen Nicki, josta otettiin sitten pitkästä aikaa kasvukuvia. Pentupentu on nyt jo puolivuotias, ja alkaa vähitellen muistuttamaan ihan oikeaa tarupia. Hienon agilitykoiran siitä ainakin saa leivottua! :)




Tällaista tältä erää. Seuraavana varmaan onkin vuorossa Islan agikisat Kuopiossa, joten melkein kuukausi aikaa treenata niistot ja putkijarrut kuntoon. Muuten keskitytään vielä vauhdin kasvattamiseen. Itse vauhti on kova, mutta koira sen verran kuuliainen, että tekee kaiken tosi varmistellen. Vähän röyhkeyttä lisää, niin mekin pystytään ihan varmasti kärkisijoista taistelemaan, myös silloin kun muut nopeat koirat ei epäonnistu :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Kaikki kommentit tarkistetaan roskapostin vuoksi, jonka jälkeen ne julkaistaan.