tiistai 3. huhtikuuta 2012

Kahdeksan kuukauden kisatauko päättyi

Perjantaina käytiin vielä hallilla viimehetken treeneissä. Ne meni kyllä ihan penkin alle! Cara hieroi välillä silmiä(kivituhka) ja vauhti oli välillä nopeaa, välillä hidasta. Ei kestänyt putkelle takaaleikkausta tai mitään muutakaan, mikä yleensä menee hyvin. Keinu sentään onnistui! Mutta odotukset ei olleet kovin korkealla kisapaikalle lähdettäessä..

Lauantaina lähdettiin matkaan jo kahdeksalta aamulla. Meidän rata alkoi vasta kolmen aikoihin, mutta kaikki muut oli jo aamusta lähdössä.. tämäkään ei enteillyt hyvää Caran kannalta, se kun ei jaksaisi koko päivää. Kisapaikalla oltiin kymmenen aikoihin ja Caran ilme kirkastui heti, kun pääsi hallin ovesta sisään: AGILITYKISAT. Ja taas se alkoi väsyttämään itseään haukkumalla. Häkissä malttoi sentään jopa maata, edistystä! Yleensähän Cara vain tahtoisi päästä sieltä pois ja välillä saattaa haukahtaakin. Ja nyt oli jo hiljaa, vau!

Olin ilmoittanut Caran vain hyppyradalla keinun epävarmuuden takia. Kisapaikalla tulikin pettymys: kummallakaan agiradalla ei keinua, ja radat oli oikeasti ykkösluokan tasoisia! Toinenkin vain M-kirjaimen muotoinen.. enkä voi väittää etteikö olisi harmittanut :D
No, lähdin sitten kolmen aikoihin tutustumaan rataan. Suht simppeliä, muutamia valsseja ja takaakiertoja sekä hyppysuoraa. Huomasin maksien ja medien radoilla(järjestys oli maxi-medi-mini), että monet koirat joko hyppäsivät väärän hypyn 3-4 esteiltä tai viimeistään tokalla hyppysuoralla koira ohitti jonkun hypyistä. Jälkimmäinen koitui myös meidän kohtaloksi.
Laura liikutti Caraa rataantutustumisen ajan ja kuulin pikkusheltin äänen ja näin, miten se häntä pystyssä ravasi Lauran vieressä ja pälyili radalle. Ei enteillyt hyvää.

Kun rataantutustuminen sitten loppui, juoksin koiran Lauralta. Ja huomasin heti, miten kiihtynyt se oli. Meitä ennen radalla oli vain yksi koirakko ja lähtöalueella rauhoittelin Caraa niin, että se kuuntelisi edes jotain. Ja sitten tuli meidän vuoro ja lähtölupa. Koira istumaan ja kontakti. Kontakti?! Jouduin ainakin 5 sekuntia vaatimaan Caraa katsomaan silmiin, koska ilman alkukontaktia meidän radat menee ihan pelleilyksi. Ja sitten itse kolmannen esteen taakse. Koiralla oli vauhtia! Selvittiin helposti eka hyppysuora, putki, 2 hyppyä joiden välissä valssi ja putki. Ja sitten tuli se hyppysuora. Ekan esteen yli ja toinen ohi. Tämän suoran varsinainen ongelma oli se, ettei se ollut täysin suora, vaan seuraava este oli aina n. 20 cm seuraavasta oikealle päin. Korjasin Caran hypyn ja rata jatkui 2 estettä. Vuorossa kepit ja vauhti hidastui. Videolla kuului kommentti "nyt se suuttu kun se teki väärin", ja niin kyllä kävi kieltämättä! Keppien vauhti oli hidas ja loppurata menikin vaan tuon haahuiluun. Se meni kaikki esteet kyllä, kielsi yhden ja toisiksi viimeisen esteen jälkeen vähän haahuili(ja räksytti kohti yleisöä) ja sitten vasta hyppäsi. Tästä kanssa kielto, 3 kieltoa = HYL.

Periaatteessa, olen tyytyväinen rataan. Alkurataan. Loppuradassa tuli tuo ongelma, mikä on vähän kuin viime kisoissa elokuussa. Harmittaa, jos sille jäi nyt kisaradasta tuollainen vaikutelma elokuussa. Eikö siinä ole tarpeeksi, että olen saanut opettaa niiden kisojen jälkeen sen keinun kokonaan uusiksi, ja sen lisäksi vähentää kaikkea rikkinäisestä keinusta johtunutta paineistumista? Ennen elokuun kisoja se ei edes katsellut kohti yleisöä vaan teki täysillä, ja heti kisojen jälkeen naps: kisatilanne ei enää olekkaan kiva radalla käynti, vain kivan radan lisäksi pitää tarkkailla, mitä radan ulkopuolella tapahtuu.

Seuraavat kisat perjantaina. Kisastrategia: Jos tulee kielto, hyl, mikä tahansa, rata jatkuu ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Vaikka se vitonen onkin kivempi kuin hyl, mutta haluan kyllä testata, onko tuon koiran itseluottamus parempi, jos en edes yritä käskeä sitä pois väärältä esteeltä ja korjata estettä, vaikka se olisi käytännössä täysin mahdollista. Voisko se johtua siitä? En tiedä, sen näkee sitten perjantaina..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Kaikki kommentit tarkistetaan roskapostin vuoksi, jonka jälkeen ne julkaistaan.