sunnuntai 12. kesäkuuta 2011

Pentuvahtina

Tässä tiivistetty versio päivästä, en ihmettele vaikka jotain kivaa olisi unohtunut..

Aamulla hieman ennen kahdeksaa tuli lähdettyä pentuvahdiksi siksi aikaa, kun lapsosten kasvattaja oli näyttelyssä. Pennut olivat hereillä kun tulin ja riehuminen alkoi heti, kun Laura sulki oven. Vähän ajan päästä Ansku tuli pentuja katsomaan, mutta minäpä tyrkkäisin Mintun hihnan käteen: Ansku sai ensin käyttää sen pihalla ja sitten pääsi sisään!

Heti kameralaukun avattuani merlelapset hyökkäävät tutkimaan sen sisältöä, Isla löysikin sieltä jotain kivaa. Caran rättilelu, johon oli tarkoitus tartuttaa Islan hajua. No, siitähän tuli kerralla lapsosten lempilelu ja jos en olisi ehtinyt rättiä pelastaa, se olisi ollut entinen lelu.

Ensimmäinen operaatio oli Noonan toisen korvan liimaaminen. No, maitoliimapullo olikin tukossa ja se levisi käsiin. Kun olin hakenut paperia puhdistaakseni lattian, löysinkin Meelan liimasta. Täydellistä. Pentu ei näyttänyt olevan liimassa ja korvan liimaus jatkui, kun Noona pysyi paikoillaan.. kyllä se korva silti saatiin liimaan!

Seuraavana sitten leikkasin kaikkien pentujen kynnet. Samalla huomasin, että Meela oli tallannut liiman päälle ja sen tassunpohjassa oli liimaa. Ansku oli tullut jo ja epätoivoisesti etsimme puhdistusainetta: ei missään. Sitten Ansku bongasi fiskarssit ja leikkasimme liimaiset karvat. Samalla tuli trimmattua jokaisen pennun tassutkin, pitihän kaikilla hienot tassut olla! Fiskarseilla vaan ei oikein uskaltanut alkaa korvakarvoja trimmaamaan, olisi Lauralla ollut kauniita pentuja vastassa... Sitten löytyi liimaa myös selästä, se onneksi lähti helposti ja nopeasti pois.

Pennut leikkivät, nukkuivat, olivat muutenkin kivoja lapsia. Kunnes sitten tallasin johonkin mystiseen lämpimään ja märkään länttiin. Samalla, kun puhdistin lattian lähti myös sukat jalasta.
Tämän jälkeen menimmekin ottamaan Islasta vähän kuvia pihalla. Tyttö pääsi kävelemään nahkahihnassaan, aluksi ei oikein arvostanut ideaa mutta lopulta sujuikin hienosti pomppien! Ulkokuvat ottanut Ansku.





Yritettiin tämän jälkeen Anskun kanssa päästä nettiin, yhteys oli tosi hidas ja pätki välillä. Saatiin odottaa pari minuuttia yhden sivun latautumista, joten lopulta luovutettiin sen kanssa.
Pennuille tarjoiltiin ruokaa, tosin Minttu-äidistä HÄNEN olisi pitänyt saada kaikki. Normaalit lattian siivoamiset, pentujen metsästys sängyn alta ja sen sellaista.

Sitten koitti operaatio numero 2: pentujen mittaus, välineistönä viivotin ja neulepuikko, joka löytyi keittiöstä. Pennuista saatiin mitat 18, 20 ja 20,5. Tämän jälkeen löytyi mittanauha viivottimen kaveriksi, ja uusintamittaukset. 19, 20,5 ja 21,5. Tiedä sitten mitkä oikeat on, mutta tuota luokkaa.
Heti kun Ansku lähti, alkoi riehuminen. Pennut juoksivat ympäri kämppää, joten päätin viedä ne parvekkeelle leikkimään. Siellä ne huomasivat kiinnostavan harjan, jota piti syödä. Se menikin sitten "piiloon" eli toiselle puolelle parveketta. Isla keksi myös seinän raapimisen, ja kun se kerran seinää huitaisi tassullaan, oli kaikki pennut samassa seinässä kiinni. Viisaat lapset. Parvekkeelta otin myös vähän kuvia.









Luulisi että puolen tunnin parvekeleikki riittäisi, mutta ei niin ei. Laitoin pennut pentuaitaukseen ja ajattelin itse mennä vettä juomaan. Ehdin keittiöön ja kolme pentua rääkyy aitauksessa. Avasin portin ja vain Isla tajusi, että sieltä pääsee pois. Se alkoikin sitten minun kanssa leikkimään aitauksen ulkopuolella ja sehän vasta olikin muista epäreilua. Isla ja Meela alkoivat leikkimään, kumpikin omalla puolella aitausta, Meela haukkui _tosi_ kimeällä äänellä ja Isla vain hyppi ja pomppi vapaudessa. Meelankin sai hiljaiseksi, kun sille näytti auki olevaa porttia..

Pitkien leikkien jälkeen sitten vähitellen lähdin kotiin, ajoituksena se, että ne olivat noin puoli tuntia yksin ennen Lauran tuloa. Kuulemma olivat lapset olleet nukkumassa ja kovin rauhallisia. Pennunvahtiminen siis taisi kiitettävästi onnistua?
Ja pian kotiutuukin Isla jo sitten!

1 kommentti:

Kiitos kommentistasi! Kaikki kommentit tarkistetaan roskapostin vuoksi, jonka jälkeen ne julkaistaan.